K: Miksi Aurinko tai Kuu pimenee?
![]() |
Täydellinen auringonpimennys on sykähdyttävä näky. Kuva on otettu 29.3.2006 Turkin Sidessä. Kuva Kari A. Kuure. |
V: Auringon tai kuunpimennyksissä on oikeastaan kysymys
peittymisestä, josta käytetään myös nimitystä okultaatio. Auringonpimennyksessä
Maasta katsottuna Kuu peittää Auringon, eli Aurinko joutuu Kuun taakse.
Kuunpimennyksessä Kuusta katsottuna maapallo tulee Kuun ja Auringon väliin,
jolloin maapallon aiheuttama varjo osuu Kuuhun.
Historiallisesta perinteestä johtuen käytämme usein
nimitystä ”pimentyminen” peittymisen sijaan. Vastaavanlaisia historiallisia
painolasteja ovat nimitykset ”tähden lento” tai ”pyrstötähti” joilla
tarkoitamme meteoria ja aurinkokuntamme pienkappaleisiin kuuluvia komeettoja.
Pimennykset tai oikeammin peittymiset ovat mahdollisia kun
Maa, Kuu ja Aurinko ovat samalla suoralla. Näin tapahtuu uudenkuun ja
täydenkuun aikaan: auringonpimennys on mahdollinen vain uusikuun aikaan ja
kuunpimennys täysikuun aikaan.
K: Kuinka usein auringon- ja kuunpimennyksiä tapahtuu?
![]() |
Auringon ja kuunpimennykset voivat tapahtua kun Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Piirros Kari A. Kuure. |
V: Aika uusikuusta uusikuuhun (=synodinen kuukausi) on
29,5306 vuorokautta pitkä. Tästä syystä vuodessa on 12 tai 13 uusikuuta tai täysikuuta. Tämän
perusteella voisi siis olettaa, että vuodessa esiintyisi vastaava määrä pimennyksiä.
Selvästikään näin ei ole ja syykin on selvä; jotta pimennys voisi tapahtua,
Kuun täytyy olla Maan kiertoradan tasossa tai ainakin hyvin lähellä sitä[1].
Tästä syystä pimentymisiä esiintyy korkeintaan seitsemän kertaa vuodessa, useimmin kuitenkin neljä
tai viisi kertaa. Auringonpimennyksiä voi esiintyä enintään kolme, tavallisesti
kaksi, ja kuunpimennyksiä neljä mutta tavallisesti kaksi tai kolme.
[1] Kuun ratataso on 5,15° kallellaan Maan kiertoradan
tasoon nähden. Ratatasojen leikkauspisteitä kutsutaan solmuiksi: nouseva solmu
on kun Kuun liike on etelästä pohjoiseen, ja laskeva solmu kun Kuu liikkuu
pohjoisesta etelään. Pohjoinen ja etelä viittaavat suuntiin avaruudessa, jotka
vastaavat maapallon pallonpuoliskojen suuntia.
K: Onko totta, että pimennykset toistuvat sarjoittain?
V: Auringon ja kuunpimennykset toistuvat niin
maantieteellisesti kuin pimennystyypiltään jaksoissa, joita kutsutaan
Saros-jaksoksi. Samaan sarjaan kuuluvien pimennysten ajallinen etäisyys toisistaan
on 18 vuotta 11,3 vrk (223 synodista kuukautta = Saros-jakso). Yhden
Saros-jakson välein toistuvat pimennykset muodostavat Saros-sarjan, joiden
pituudet vaihtelevat 1200–1600 vuoden välillä. Samanaikaisesti on menossa
useita kymmeniä Saros-sarjoja.
![]() |
Samaan Saro-sarjaan kuuluvat perättäiset kuunpimennykset siirtyvä hieman jokaisella pimennyskerralla pohjois-eteläsuunnassa. |
Samaan Saros-sarjaan kuuluvat auringonpimennykset alkavat
jommallakummalla napa-alueella esiintyvällä osittaisella pimennyksellä. Kuunpimennykset
näkyvät auringonpimennyksiä laajemmalla alueella ja mutta pimennysten
ominaisuudet toistuvat Saros-sarjaa noudattaen.
Auringonpimennysten seuratessa toisiaan samassa sarjassa, pimennysten
maantieteellinen leveys siirtyy kohti Maan ekvaattoria ja sen ylittämisen
jälkeen kohti toista napa-aluetta, jossa pimennykset esiintyvät jälleen
osittaisena.
Maantieteellisessä pituudessa tapahtuu sarjaan kuuluvien pimennysten välillä noin 120° muutos länteen. Tämä johtuu Saros-jakson pituudesta, joka on 0,3 vuorokautta täyttä vuorokautta pidempi. Maapallo ehtii pyörähtämään itsensä ympäri noin 120° 0,3 vuorokauden eli 8 tunnin aikana.
Maantieteellisessä pituudessa tapahtuu sarjaan kuuluvien pimennysten välillä noin 120° muutos länteen. Tämä johtuu Saros-jakson pituudesta, joka on 0,3 vuorokautta täyttä vuorokautta pidempi. Maapallo ehtii pyörähtämään itsensä ympäri noin 120° 0,3 vuorokauden eli 8 tunnin aikana.
Maapallon pyörimisen hidastumisesta johtuen pimennysten
paikka kolmen Saros-jakson jälkeen ei ole täysin edellistä vastaavalle
pituuspiirillä, vaan on hieman siirtynyt kohti itää. Tämä siirtymä paljasti
maapallon pyörimisen hidastumisen Edmund Halley:lle (1656–1742) hänen
verratessaan historiallisia tietoja havaituista auringonpimennyksistä
laskemalla saatuihin.
K: Missä ja milloin täydellinen auringonpimennys näkyy?
Maaliskuun 20. 2015 näkyvän auringonpimennyksen täydellisen näkymisen vyöhyke kulkeen Pohjois- Atlantilla. Kuva NASA Goddard Space Flight Center. |
V: Täydellinen auringonpimennys näkyy alueilla joissa Kuun
täysvarjo kohtaa maanpinnan. Tavallisesti täysvarjon reitti on enemmän tai
vähemmän S- tai C-kirjaimen muotoinen ja etenemissuunta yleensä lännestä itään.
Poikkeuksena ovat aivan napa-alueilla näkyvät pimennykset, joissa Kuun varjo
projisoituu maantieteellisen navan ylitse maanpinnalle. Näin voi tapahtua
seisauspäivien aikoihin pohjoisen tai eteläisen pallonpuoliskon keskikesällä.
Tällöin varjon etenemissuunta on idästä länteen.
Täydellisen auringonpimennyksen ajalliseen pituuteen
vaikuttaa Kuun etäisyys maapallosta: mitä lähempänä Kuun on, sitä pidempi
pimennys. Myös havaintopaikan maantieteellinen sijainti vaikuttaa pimennyksen
kestoon jonkin verran.
Pisimmillään täydellinen auringonpimennys kestää hieman alle 7,5 minuuttia. Rengasmaisen auringonpimennyksen kesto on pidempi, jopa yli 11 minuuttia. Nämä ovat siis pisimpiä mahdollisia kestoja ja siten harvoin toteutuvia. Tavallisesti pimennyksen kesto on joitakin minuutteja.
Pisimmillään täydellinen auringonpimennys kestää hieman alle 7,5 minuuttia. Rengasmaisen auringonpimennyksen kesto on pidempi, jopa yli 11 minuuttia. Nämä ovat siis pisimpiä mahdollisia kestoja ja siten harvoin toteutuvia. Tavallisesti pimennyksen kesto on joitakin minuutteja.
K: Ovatko kaikki auringonpimennykset samanlaisia?
V: Kuun etäisyys vaikuttaa keskeisen auringonpimennyksen
(täydellisen vaiheen) tyyppiin. Pimennys voi olla täydellisen lisäksi
rengasmainen, jolloin Kuu on niin etäällä maapallosta, että se ei peitä
kokonaan Aurinkoa, vaan reunoilta jää näkyviin rengasmainen osa. Joskus
pimennys on yhdistelmä näistä kahdesta päätyypistä. Silloin pimennystä
kutsutaan hybridiksi ja niitä esiintyy nykyisin noin kerran kymmenessä
vuodessa.
![]() |
Täydellisen auringonpimennyksen aikana Kuun varjo koskettaa maanpintaa ja varjo on sitä leveämpi mitä lähempänä Kuu on Maata. Piirros Kari A. Kuure. |
Täydellinen auringonpimennys näkyy osittaisena ennen ja
jälkeen täydellisen vaiheen mutta myös muualla kuin Kuun täysvarjon reitin
alueella. Osittainen pimennys on sitä vähäisempää mitä etäämmältä havaitaan.
Osittaisia pimennyksiä esiintyy myös napa-alueilla, jolloin Kuun täysvarjo
ohittaa maapallon napojen yläpuolelta[2].
Huomautus
[2] Maaliskuun 20. päivänä nähtävä pimennys on Saros-sarjan
120 61. pimennys ja pimennyksiä tässä sarjassa on kaikkiaan 71. Pimennyksen
kesto on 2 m 47 s Islannin kaakkoispuolella Färsaarista pohjoiseen.
![]() |
Rengasmaisen auringonpimennyksen aikana Kuun varjo ei ulotu maanpinnalle asti, koska Kuu on ratansa etäisimmässä osassa. Piirros Kari A. Kuure. |
K: Missä ja milloin kuunpimennys näkyy?
V: Kuunpimennykset näkyvät niillä maapallon alueilla, joissa
Kuu on horisontin yläpuolella pimennyksen tapahtuessa. Pimennysten
edellytyksenä oleva solmupisteen läheisyysvaatimus ei ole aivan yhtä tiukka
kuin auringonpimennyksellä, sillä maapallon varjon halkaisija suhteessa Kuun
kokoon on paljon suurempi kuin Kuun täysvarjon halkaisija[3]
maanpinnalla. Tästä syystä kuunpimennyksiä osittaiset pimennykset mukaan lukien
tapahtuu useammin kuin auringonpimennyksiä.
Kuunpimennys alkaa puolivarjopimennyksellä. Tällöin Kuuta
valaisee vain osittain peittynyt Aurinkoa ja Kuun kokonaiskirkkaus on vain
vähän vähentynyt. Usein Kuun on pimennyksen aikana niin etäällä
solmupisteestään, että varsinaista täysvarjopimennystä ei tapahdu.
Täysvarjopimennyksessä Kuu siirtyy maapallon täysvarjoon,
jolloin valaistus tulee kokonaan maapallon ilmakehän lävitse. Kuun väri on
punaisen ja kupariruskean eri sävyjä siten, että täysvarjon keskustan lähellä
oleva Kuun osan kirkkaus on vähäisin. Toisin sanoen kuunpimennyksen värinmuutos
johtuu aivan samasta syystä kuin mitä tapahtuu auringonlaskun yhteydessä maanpinnalla.
Kuun puolivarjopimennyksen kirkkauden väheneminen on vähäistä. Kuva Kari A. Kuure. |
Kuunpimennys päättyy päinvastaisessa järjestyksessä Kuun
siirtyessä ensin puolivarjoon ja sen jälkeen kokonaan pois täyteen
valaistukseen. Ajallisesti kuunpimennys on pisin silloin, kun Kuu kulkee
keskeisesti täysvarjon läpi. Pimennyksen kesto on maksimissaan osittaisen
vaiheen alusta osittaiseen vaiheen loppuun hieman alle 4 tuntia ja täydellisen
vaiheen 1 h 46 min.
Samaan Saros-sarjaan[4] kuuluvat kuunpimennykset alkavat joukolla osittaisia puolivarjopimennyksiä, niitä seuraa
joukko puolivarjopimennyksiä. Tämän jälkeen vuorossa on joukko osittaisia pimennyksiä,
jossa Kuun käy osittain täysvarjossa. Lopulta vuorossa olevat pimennykset
tapahtuvat kokonaan täysvarjossa. Tästä eteenpäin toisiaan seuraavat sarjan pimennykset tapahtuvat käänteisesti mutta nyt vastakkaisella puolella maapallon
täysvarjoa.
Huomatukset
[3] Täysvarjo leveys
maanpinnalla riippuu Kuun etäisyydestä. Rengasmaisen auringonpimennyksen aikana
täysvarjo ei ulotu maanpinnalle ja Kuun ollessa lähimmillään pimennyksen
aikana, varjon leveys voi olla yli 400 km leveä. Rengasmaisessa pimennyksessä
korkeilla leveyksillä pimennys voi näkyä rengasmaisena jopa yli 600 km leveällä
vyöhykkeellä.
[4] Huhtikuun 4. päivänä esiintyvä pimennys on Saros-sarjan
132 30. pimennys. Jaksossa on kaikkiaan 71 kuunpimennystä ja sarjan
pituus on 1262 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit luetaan ja mahdollisesti editoidaan ennen julkaisua tai hylätään.