keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Tähtivalokuvaus

Kameran liittäminen kaukoputkeen vaatii yleensä
vain pari kyppiä maksavan sovittimen. Kuvat Kari A. Kuure
.
Tähtivalokuvaus kiinnostaa hyvin usein sellaisia henkilöitä, jotka ovat muutoinkin harrastaneet valokuvausta. Lähtökohtaisesta valokuvaamisen harrastaminen on hyvä juttu, sillä silloin yleensä oman kameran tekniikka ja mahdollisuudet ovat ainakin jossain määrin tuttuja. Tähtivalokuvaamisessa kuitenkin toimitaan normaalin valokuvaustekniikan ja kuvaustietämyksen äärirajoilla, joten aiheeseen paneutumista vaaditaan hyvin kokeneeltakin kuvaajalta.

K: Millaisia laitteita tähtivalokuvauksessa tarvitaan?

V: Tähtivalokuvausta voi tehdä monenlaisilla laitteistoilla, kaikkein yksinkertaisimmillaan tarvitaan vain tavallinen järjestelmäkamera + (tele)optiikka, jalusta ja (etä)laukaisin. Tällä varustuksella pystyy ottamaan kuvia ”viirutähdistä”, Kuusta, tähtitaivaasta (esimerkiksi tähtikuviot), revontulista sekä hohtavista yöpilvistä. Aurinkoa voi kuvata myös, mutta silloin tarvitaan lisäksi edullinen aurinkosuodatin.

Seuranta

Auringonpimennys 29.3.2006. Kuva on otettu ensimmäisessä
kuvassa näkyvällä yksinkertaisella, ilman seurantaa olleella laitteistolla.
Tähtitaivaan himmeät mutta laaja-alaiset kohteet vaativat edellisten varusteiden lisäksi seurantajalustan. Jalustoja on monenlaisia, mutta kaikkein yksinkertaisimmalla motorisoidulla seurannalla ja valovoimaisella kameraoptiikalla saa otettua kuvia Linnunradasta, kirkkaimmista tähtisumuista, avonaisista tähtijoukoista ja joistakin pallomaisista tähtijoukoista.

Hieman parempilaatuisilla ja mahdollisesti goto-ohjatuilla jalustoilla voidaan käyttää varsinaisia tähtikaukoputkia kameran optiikkana. Tällöin kohteeksi voivat valikoitua himmeämmät ja hieman pienemmät tähtitaivaan kohteet kuten tähtisumut, galaksit ja planeetat.

Käytitpä millaista jalustaa tahansa, sen suuntaaminen siten, että tähdet tai muut kohteet eivät vaella kuvakentässä valotuksen aikana, on erittäin oleellista. Suuntausmenetelmiä on monenlaisia, mutta jokaiseen niistä on tähtivalokuvauksen harrastajan perehdyttävä ja valittava omaan käyttöönsä sopivin.

Kamerat

Digitaallinen järjestelmäkamera (DSRL) on hyvin yleisesti käytetty kamera tähtivalokuvauksessa. Sitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti suunniteltu tähtikuvaukseen, joten sen ominaisuudet eivät ole optimaalisia ainakaan kaikkien tähtitaivaan kohteiden kuvaamiseen. Digijärkkärin kohteita ovat yleensä Kuu, Aurinko ja planeetat. Muiden kohteiden kuvaamiseen on saatavilla CCD-kameroita niin mono- kuin värikuvaamiseen.

Muut varusteet

Muut varusteet kuvauksessa riippuvat hyvin pitkälti kuvattavan kohteen ominaisuuksista ja mitä ilmiötä kuvaaja haluaa kuviinsa saada. Lisävarusteita ovat erilaiset kamerasovittimet (adapteri), joilla kamera ja kaukoputki saadaan liitettyä toisiinsa. Planeettojen kuvaamisessa käytetään usein okulaarisuurennusta, jolloin kameran ja okulaarin liittämiseksi toisiinsa tarvitaan myös sovitin.

Tähtivalokuvauksessa käytetään myös hyvin usein suodattimia (filttereitä). Ne ovat hyvinkin tarpeellisia kuvattaessa esimerkiksi esikaupunkialueilla tai muutoin valosaasteisilla paikoilla. Aurinkoa kuvattaessa tarvitaan aina asianmukainen suodatin, jotta silmä- ja kameravaurioilta vältyttäisiin. Syvä taivaan kohteiden valokuvaamisessa käytetään usein monia erilaisia suodattimia ja myös planeettakuvauksessa niitä tarvitaan.

CCD-kameroita käytettäessä tarvitaan usein myös uv- tai vielä useammin ir-suodattimia, joko poistamaan tai päästämään läpi ko. valon aallonpituudet. Kirkasta (kaikki aallonpituudet läpäisevää) suodatinta käytetään yleensä CCD-kameroiden pölysuojana. Myös DSRL-kameroihin joihinkin merkkeihin on saatavissa vastaavia suodattimia.

K: Kuinka paljon tähtivalokuvausvälineet maksavat?

V: Tarkkoja hintatietoja on mahdotonta antaa. Yksittäisten laitteiden hinnat vaihtelevat myyjiltä toiseen ja valmistajasta ja mallista riippuen. Kaikkein yksinkertaisimmillaan valokuvatessa normaalikameravarustuksella lisäkustannuksia laitteiden hankinnasta ei synny. Toisessa ääripäässä tähtivalokuvaamiseen ”erittäin pahasti hurahtanut” voi helposti käyttää omakotitalon hinnan verran omaan tähtitorniin ja erilaisiin laitteisiin ja varusteisiin. Tavallinen tähtivalokuvausta harrastava käyttää vuodessa muutamasta satasesta pariin tonniin varusteiden hankintaan.

Aloitteleva tähtivalokuvaaja voi liittyä paikalliseen tähtiharrastusyhdistykseen ja yleensä vuotuista jäsenmaksua vastaan voi käyttää yhdistyksen laitteita valokuvaamiseen. Tällöin lisäkustannuksia kameravarustuksen ja joidenkin sovittimien lisäksi ei juuri synny.  Yhdistykseen liittymisen etuna on myös se, että yleensä yhdistyksen pidemmälle ehtineen valokuvaajat neuvovat ja opastavat aloittelevia tähtiharrastajia tähän erittäin tekniseen ja jossakin määrin vaativaan lajiin hyvin mielellään.