Kysymyksiä meteoriiteista

K: Mitä tarkoittavat termit meteoroidi, meteori ja meteoriitti?

Bolidi on kirkas meteori.
Kuva Wikimedia Commons.

V: Nämä kolme termiä niiden samankaltaisuudesta huolimatta tarkoittavat täysin eri asioita, joita ei pitäisi sekoittaa toisiinsa.

Meteoroidi on avaruudessa Aurinkoa kiertävällä radalla oleva kappale kiveä tai metalleja. Ne ovat alkuperältään eri laisia, jotkin kappaleet ovat peräisin pääasteroidivyöhykkeeltä ja toiset kappaleet ovat peräisin komeetoista.

Meteori on ilmakehässä näkyvä valoilmiö, jolla on kestoa alle sekunnista muutamaan sekuntiin, joskus jopa puolisen minuuttia, silloin kun on hyvin isosta ilmakehään tulleesta kappaleesta. Meteori-valoilmiö aiheutuu avaruudesta ilmakehään putoavasta meteoroidista, jonka yliäänennopeuden vaikutuksesta kappaleen etupuolelle syntyy ilman kompressiosta johtuvat paineaalto ja jättöpuolelle tyhjiö. Kompressoituneen ilman lämpötila kohoaa muutamaan tuhanteen asteeseen, jolloin ilma alkaa hehkua, sitä kirkkaammin mitä suuremmalla vauhdilla avaruudesta tuleva kappale etenee.

Meteori alkaa loistaa, kun putoava kappale on noin 120 km korkeudessa. Jos kappale on kooltaan riittävän suuri, se voi selvitä jopa 40 km korkeuteen, jossa korkeudessa kivimeteoroidit pirstoutuvat. Pirstoutuneet kappaleet putoavat yleensä vapaan putoamisliikkeen nopeudella maanpinnalle.

Tyypillinen kondriitti kivimeteoriitti Marilia
putosi Brasiliaan vuonna 1971.
Kuva Wikimedia Commons.

Meteoriitti on avaruudesta maanpinnalle asti pudonnut kappale. Tavallisesti ne ovat kiviä, mutta joskus ne ovat metallia (rautaa ja nikkeliä) ja joskus, hyvin harvoin, ne ovat sekä kiveä, että metalleja. Meteoriitissa on usein näkyvissä ilmakehässä putoamisen aikana sulanut tumma tai lähes musta lasimainen kuori, jossa saattaa olla sulamisjuosteita. Kuori onkin usein se ainoa tuntomerkki, jonka perusteella kiven voi tunnistaa meteoriksi maapallon kiviin verrattuna.

Metallista koostuva meteoriitti sulaa myös ulkokuoreltaan. Tällöin meteoriitin pinta on tumman värin lisäksi kuoppainen, mikä usein helpottaa meteoriitiksi tunnistamista.

K: Kuinka paljon meteoriitit painavat?

Rautameteoriitti Hoba Namibiassa on toistaiseksi
suurin tunnettu yksittäinen meteoriitti.
Kuva Wikimedia Commons.

V: Maahan pudonneiden meteoriittien massa (paino) vaihtelee hyvin paljon. Pienimmät mikrometeoriitit ovat vain tuhannesosa gramman massaisia. Suurimmat maasta löydetyt kappaleet ovat olleet kymmenien tonnien massaisia. Suurin koskaan löydetty yksittäinen meteoriitti on Namibiaan pudonnut Hoba-meteoriitti, jonka massa oli yli 60 tonnia. Suomen massiivisin meteoriitti on Bjurbölen meteoriitti, joka putosi 12.3.1899 lähelle Porvoota. Massaa tällä kivellä oli 328 kg.

K: Kuinka suurella nopeudella meteorodit kohtaavat maapallon?

V: Meteoroidien kohtaamisnopeus maapallon kanssa riippuu siitä millaisella radalla ne kiertävät Aurinkoa. Jos meteoroidi kiertää Aurinkoa suunnilleen samanlaisella radalla kuin maapallo ja vielä kiertosuunta on sama, kohtaamisnopeus on hyvin pieni. Tällöin putoamisnopeus saavuttaa juuri ennen ilmakehään tunkeutumista nopeuden 11,2 km/s.

Esquel pallasiitti meteoriitti on muodostunut
rauta-nikkeliseoksesta ja oliviini-kiteistä.
Kuva Wikimedia Commons.

Leonidien meteoriparveen kuuluvien meteoroidien liikesuunta on kutakuinkin maapallon liikesuunnan vastainen. Tällöin avaruudesta saapuva kappale syöksyy ilmakehään hyvin suurella, jopa 72 km/s nopeudella. Yleensä meteoridien kohtaamisnopeudet asettuvat näiden kahden ääriarvon väliin.

Ilmakehässä meteoroidin vauhti hidastuu nopeasti, kuten edellä kerrottiin. Vain suurikokoisten kappaleiden vauhti ei hidastu kovinkaan merkittävästi ilmakehän läpäisyn aikana ja ne törmäävät maanpinnalle lähes kohtaamisnopeudella. Tällöin törmäyskohtaan syntyy törmäyskraatteri ja itse kappale voi höyrystyä kokonaan. 

 

Joskus rautameteoroidi voi pirstoutua ilmakehässä ja nämä pienemmät kappaleet voivat synnyttää omat kraatterinsa maanpintaa törmätessään. Näin on käynyt esimerkiksi Kaalijävellä (Saarenmaa, Viro), jossa noin 100 m kokoisen pääkraatterin lisäksi syntyi useita kymmeniä pieniä kraattereita tai putoamiskuoppia. Nykyisin ainoastaa pääkraatteri on säilynyt.

K: Onko Suomeen törmännyt isoja kappaleita?

Tyypillisen rautameteoriitin tunnistaa tummasta väristä ja
pinnassa olevista kuopista. Lisäksi magneettilla sen yleensä
tunnistaa metalliksi. Kuva Wikimedia Commons.

V: Suomesta tunnetaan tällä hetkellä kaksitoista [1] törmäyskraatteria. Ne kaikki ovat syntyneet jo miljoonia vuosia sitten ja sääolosuhteet ovat muuttaneet niiden ulkonäköä niin paljon, että kraattereiden tunnistaminen ilman tarkkoja geologisia tutkimuksia on mahdotonta. Iskemäkraatterit tunnistetaan yleensä kiviin syntyneistä pirstekartioista, jollaisia ei muutoin synny.

Suomesta on mahdollista löytää useita aikaisemmin tunnistamattomia kraattereita, sillä vasta noin puolet maamme pinta-alasta on tutkittu kraattereita etsien. Esimerkiksi Lappi on lähes tutkimatonta aluetta ja sieltä luulisi löytyvän useita uusia kraattereita. Suomessa kraattereihin syntyy yleensä järviä tai soita, joten kraatterin tunnistaminen kraatteriksi on vaikeaa. Lisäksi Pohjois-Euroopan säännöllisesti syntyvät jäätiköt (jääkaudet) hävittävät kraatterien reunavalleja tai ainakin mataloittavat niitä.

Suomen törmäyskraatterit löytöjärjestyksessä:

Lähde Wikipedia.

Huomautukset

[1] uusin kraatterilöytö on Summasjärvi (Summanen) Saarijärvellä (Keski-Suomi). Löytö julkistettiin 25.6.2018 Meteoritics and Planetarys Science -tiedejulkaisussa. Löytöön johtaneet ensimmäiseet havainnot teki Jouko Vanne (Geologian tutkimuskeskus) 2000-luvun alussa matalalla lennetyllä lentokoneella suoritettujen magneettisten mittausten avulla. Varsinaisen löydön tekivät Jüri Plado, Satu Hietala, Timmu Kreitsmann, Jouni Lerssi, Jari Nenenonen ja Lauri j. Pesonen.